"Karavaanari on kaikkien kaveri" näin tuumaavat jo kokeneemmat karavaanarivanhempani, joilla on jo kolmas vaunu matkassa. Sanonta pitää muuten hyvin paikkansa. Sen saimme huomata jo ensimmäisillä reissuillamme. Myös sisareni perheellä on vaunu ja mieheni isällä.
Eli lähisuvun karavaanari-innostuksen myötä pääsimme mukaan tähän asuntovaunumatkailun maailmaan.

Mieheni isän vaunulla, Solifer 500, matkasimme heinäkuun alkupuolella 6 pv mm. Naantalissa (Muumimaassa ja Väskin seikkailusaarella), Turussa ja Rauman vanhassa kaupungissa. Tämän matkailun myötä miehelleni iski vaunukuume! Vaimon shoppaillessa mies näpytteli kannettavaa tietsikkaansa ja etsi meille netin kautta kuumeisesti sopivaa vaunua.

Muutamia päiviä tutkailimme mieheni kanssa vaunuja netistä ja pian koko perhe alkoi toivomaan, että sopiva vaunu löytyisi ja pääsisimme matkaan ihka omalla vaunulla. Myös lähisuku innostui etsinnöistämme ja antoi vinkkejä netti- ja lehti-ilmoitus löydöistään erilaisista vaunuista.

Etsimme vaunua, joka olisi nk. lastenhuonemalli ja kasettivessalla. Mieheni löysi näillä ominaisuuksilla varustetun vaunun netti-ilmoituksen kautta.

Vaunua lähdettiin sitten katsomaan n. 200km päähän Haapajärvelle. Siskoni ja hänen miehensä lähtivät kokeneempina vaunuilijoina makutuomareiksemme. Lapset jäivät mummin ja papan hoiviin siksi aikaa.  Pitkään vaunua tutkailtuamme, päätimme, että se on meille sopiva ja niin tehtiin kaupat vaunusta.